Kunnanjohtajan blogi

KJ blogi

Laajakaista on perusinfraa!

 

Nostan tässä kirjoituksessani esille paljon puhetta aiheuttaneen laajakaistan ja sen rakentamisen paikallisuutta laajemmasta näkökulmasta.

 

Nykyisin arjen palvelut ja muu asiointi tapahtuvat pääosin verkossa. Tiedonsiirron ja käyttäjämäärien kasvaessa mobiiliyhteydet eivät pysty samaan kuin kiinteät verkot. Koska harvaan asutuilla alueilla ei, pienen väestömäärän vuoksi, tule rakentumaan verkkoja markkinaehtoisesti, pitää valtion osaltaan olla kiinteiden verkkojen rakentamisessa mukana. Laajempi julkinen laajakaistarahoitus ja paremmat lainaehdot rahoituslaitoksilta mahdollistaisivat uusien yritysten syntymisen ja verkkoyhteyksien tasapuolisen tarjonnan koko valtakunnassa. Lisäksi se toisi säästöjä, työtä ja tuottavuutta koko yhteiskuntaan. Miten maaseudulla voitaisiin toteuttaa maan hallituksen kärkihanketta digitalisointia ilman toimivia verkkoyhteyksiä?

 

Kuntaliiton maaseudun elinvoimainen toimintaympäristö INFRA-verkosto on laatinut lausunnon Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategiasta. Lausunnossa otetaan kantaa mm jo rakennettujen laajakaistahankkeiden rahoitukseen. Useissa tapauksissa laajakaista- investointi on velkaannuttanut yhtiöt ja kunnat pahoin. Verkosto esittääkin, että erilaisia rahoitustapoja olisi syytä käydä läpi huolella, jotta kunnille luotaisiin terveempi ympäristö olla osana edistämässä laajakaistarakentamista.

 

Valtakunnallisessa digistrategiassa on mainittu, että lisätään maakuntien ja kuntien tietoisuutta huippunopeiden yhteyksien hyödyistä sekä lisätään tietoisuutta laajakaistan rakentajille valokuituverkon rakentamisesta ja rahoitusmahdollisuuksista.

 

Tiedottaminen ei kyllä riitä, vaan tarvitaan valtion selkeää panostusta rakentamiseen julkisen tuen muodossa jatkossakin ja rahoituslaitoksilta pitkäaikaisia maltillisia rahoitusvaihtoehtoja. Valtion tulee käyttää vaikutusvaltaansa rahoituslaitosten suuntaan niin, että jo toteutuneille hankkeille, että uusille laajakaistahankkeille taataan sellaiset lainojen takaisinmaksuehdot, että yhtiöt selviävät vastuistaan eikä kunnatkaan joutuisi talousvaikeuksiin lainaehtojen vuoksi ja, ettei pidempiä maksuaikoja tarvitsisi hakea yrityssaneerausten kautta.

 

Pankit rahoittavat hankkeita tällä hetkellä yleensä enintään 15 vuoden laina-ajalla, joka on aivan liian lyhyt. Toimijat tarvitsisivat vähintään 30 vuoden maltillista rahoitusta. Tästä syystä on useita laajakaistatoimijoita hakeutunut yrityssaneeraukseen, jonka jälkeen maksuohjelma on saatu pidemmäksi, mutta samalla kuntien vastuut ovat kasvaneet. Pankit ovat käytännössä siirtäneet takausvastuiden myötä vastuut pitkäaikaisesta rahoituksesta kunnille. Kunnat, joilla kiinteää laajakaistaa ei vielä ole, eivät uskalla ryhtyä rakentamiseen rahoitusongelmien vuoksi.

 

Nopea laajakaistayhteys saa aikaan uusia elinkeinoja ja tuo elinvoimaa ja elämää myös maaseudulle, edistää koko maan taloudellista potentiaalia sekä tasa-arvoa. Nopeat yhteydet mahdollistavat etätyön, TV:n katselun, SOTE-palvelujen digitalisoinnin ja muiden sähköisten palvelujen tarjoamisen maaseudun asukkaille.  Mikä tärkeintä kiinteä laajakaista ei ”pätki” niin kuin mobiiliyhteydet tekevät.

 

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on erityiskertomuksessaan todennut, että EU:n jäsenvaltioissa laajakaistarakentamisessa on tapahtunut edistymistä, mutta kaikkia Eurooppa 2020 -strategian laajakaistatavoitteita ei saavuteta. Erityiskertomuksessa nostetaan esille myös, että nopeimpien ja parempien internetyhteyksien mahdollistavien laajakaistayhteyksien merkitys kasvaa jatkuvasti paitsi yritysten kilpailukyvyn, myös sosiaalisen osallisuuden kannalta. EU on Eurooppa 2020-strategian yhteydessä asettanut laajakaistayhteyksille tavoitteet, joihin kuuluvat kaikkien eurooppalaisten saatavilla olevat nopeat laajakaistayhteydet vuoteen 2020 mennessä. Tuomioistuin totesi, että laajakaistan kattavuus on yleisesti ottaen parantunut EU:ssa, mutta maaseudulla laajakaistayhteyksien saatavuus on edelleen heikompi kuin kaupungeissa ja ultranopeiden yhteyksien käyttöönotto on merkittävästi jäljessä tavoitteesta.

EU on esittänyt vuoden 2025 tavoitetasoksi, että kaikkialla EU:ssa tulisi olla saatavilla 100 Mb:n yhteydet, joiden nopeus on mahdollista nostaa 1 Gbit:n. Ruotsin tavoite on tätäkin kunnianhimoisempi, sillä sen tavoitteena on 1 Gbit/s nopea yhteys 98 prosentilla väestössä vuoteen 2025 mennessä. Suomenkin on sitouduttava näihin EU:n asettamiin tavoitteisiin ja jokaisella kotitaloudella tulee olla vuonna 2025 mahdollisuus ottaa käyttöön symmetrinen yhteys, jonka siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s, ja jonka nopeus voidaan nostaa yhteen gigabittiin sekunnissa tarvittaessa.


Mitenhän Suomen valtiolle tässä käy? Suomi on osa EU:ta.

Suomessa nopeat tietoliikenneyhteydet eivät ole kaikkien saatavilla. V
alokuituverkon rakentamisen hajanaisuus ja eri tahtisuus jarruttavat digitalisaatioon liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja sähköisten palvelujen käyttöönottoa.

 
Kuntaliiton INFRA-verkosto tekee omalta osaltaan maaseutupoliittista vaikuttamistyötä elinvoimaisen maaseudun toimintaympäristön puolesta.

Kesän jälkeen tärkeä vaikuttamistyö jatkuu myös INFRA-verkostossa.

Kesäloma koittaa - nautitaan kesästä!

 

 

 

 

 

Sivu arviointi ja palaute