Kunnan blogit

KJ blogi

 

Etäopetus- etätyöskentely kokemuksia                                   

 

Toukokuun puolivälin tienoilla koulu palaa lähiopetukseen. Kokemukset kahden kuukauden etäopetusajasta ovat pääosin positiiviset.

Oppilailta saatujen kommenttien mukaan etäopetus oli myönteinen kokemus, mutta tehtäviä oli liikaa. Oppilaiden mielestä etäopiskelu oli vapaampaa, koska jokainen pystyi määrittelemään oman työskentelyrytminsä. Etätyöskentely opetti myös itsenäistä työskentelyä. Jotkut oppilaat ovat mielissään, että lähiopetus alkaa. Etäopiskelu tuntui välillä vaikealta. Lisäneuvojen kysyminen ja itsenäisesti tehtävä työ ei huvittanut. Lähiopetukseen paluu tuo helpotusta arkeen.

Opettajat kokivat etätyöskentelyn alussa tuottaneen paljon lisätyötä. Etätyöskentelyn edetessä tilanne tasaantui ja opetus soljui sitä mukavammin, mitä pidempään etäopetusta annettiin. Opettajat pitivät aktiivisesti yhteyttä oppilaisiin. Sähköisiä oppimisalustoita käytettiin ahkerasti. Etäopetus haastoi opettajat etsimään uusia väyliä opettamiselle. Opettajat onnistuivat! Etäopetuksen löydettyä oman toimintamuotonsa, lähiopetukseen palaaminen tuntui kyseenalaiselta. Kun lähiopetus alkoi, hoidetaan lukuvuosi loppuun mahdollisimman hyvin.

Omalta osaltani etätyöskentely on sujunut etäyhteyksien alkuongelmien jälkeen mukavasti. Olen kokenut, että etätyöskentelyn aikana minulla on ollut paremmin aikaa keskittyä erilaisten selvitysten ja asiakirjojen laatimiseen. Koululla työskennellessä tulee paljon keskeytyksiä ja ajatus katkeaa kirjallisissa töissä. Etätyöskentelyssä kokousten pitäminen Teamsin kautta on erittäin positiivinen kokemus. Nyt opittua kokousmenettelyä kannattaa jatkaa. Toisaalta henkilökohtaiset kontaktit ovat jääneet vähemmälle, mutta niihin voi palata sitten, kun koronavirusepidemia antaa myöden. Itse en ole etäopettanut, joten sähköisten oppimisalustojen käyttäminen on jäänyt testaamisen asteelle.

Etäopiskelu ja -työskentely edellyttää ennakkoluulotonta suhtautumista työn tekoon. On osattava ottaa vastuuta omasta työpanoksesta itsenäisesti. Työpäivien rytmitys, tehtävien tärkeysjärjestys ja yhteistyön tekeminen tulee huomioida, jotta jaksaa tehdä etätyötä. Koen, että etäopiskelu- ja etätyöjakso ovat tuoneet paljon hyvää. Olemme paljon valmiimpia toteuttamaan erilaisia työskentelyratkaisuja tulevaisuudessa.

 

rehtori Rauni Ronkainen

 

 

Yrjön 100 päivää, vs. kunnanjohtajan blogi

 

Aikoinaan, ennen ensimmäistä rupeamaani Rääkkylän kunnanjohtajana, työskentelin yritysten henkilöstövalintojen, henkilöstön työilmapiirin sekä johtamisen kehittämisen parissa.  Jo silloin puhuttiin käsitteestä ”johtajan 100 ensimmäistä päivää”. Sillä tarkoitettiin sitä, että johtajan pitää sadan ensimmäisen päivän aikana antaa näyttönsä.

Olen tuon muotitermin kanssa edelleenkin eri mieltä. Ei sadassa päivässä mitään ihmeitä tehdä. Ellei sitten moneen vuoteen olla oltu tekemättä mitään. Konsulttien keksimä koko termi. Media on sitä soveltanut jopa päämisterin työskentelyyn. Höpsistä, sanon minä. Asioita pitää johtaa pidemmällä näköalalla.

Nyt kun 10.5.2020 tuli sata päivää täyteen Rääkkylän kunnanjohtajan viransijaisuudessa, on silti hyvä aika arvioida noita päiviä.

Kun hain viransijaisuuteen, ilmoitin, että minulla on kolme keskeistä ”tulostavoitetta”.

Ensimmäinen ja ehkä haastavin oli se, että kuntaan pitää saada toimiva yhteistyö. Yhteistyö, jossa kaikkia kuunnellaan ja päätökset tehdään yhdessä; demokratian pelisääntöjä noudattaen, tarvittaessa enemmistön mielipiteen mukaan.

Toinen tavoite oli estää kunnan ajautuminen Valopiuhan lainatakausten myötä taloudelliseen ahdinkoon.

Nämä kaksi tavoitetta olemme onnistumassa saavuttamaan. Valokuituverkko antaa meille kuntana arvaamattomia mahdollisuuksia, antaa tietysti myös paljon ratkaistavia ongelmia. Selviämme niistä. Yhteistyöllä.

Kolmas tulostavoite liittyy meidän sosiaali- ja terveyspalveluihin. Meidän sote-palvelumme tuottaa tämän vuoden loppuun asti Terveystalo. Sote-palvelujen järjestämisvastuu on siirretty Siun sotelle jo 2017. Nyt on kyse siitä, miten Siun sote tuottaa palvelut vuoden vaihteen jälkeen. Kunnanhallitus päätti esittää Siun soten kuntayhtymälle, että Rääkkylä on valmis toimimaan kokeilukuntana, jossa palvelut tuotettaisiin edelleen yksityisen toimesta. Näen siinä erinomaisen hienon tilaisuuden. Rääkkylä olisi kunta, jossa on erilainen malli; kunta, jossa on mahdollisuudet hyödyntää etäpalveluja (etäpalvelu on oikeastaan väärä termi, etäpalvelussa ei tarvitse lähteä mihinkään, etäpalvelu on oikeasti lähipalvelua). Rääkkylä omana tuotantoyksikkönä haastaisi maakunnan laajuiset organisaatiot kilpasille: kumpi tuottaa palvelut laadukkaammin ja edullisemmin.

Näiden kolmen keskeisen ”tulostavoitteen” jälkeen on paljon kehitettävää muutenkin. Valokuituverkon tulo kuntaorganisaatioon vaatii sitä, että ”ihan mietimme” miten kunta toimii tarkoituksenmukaisesti. Mitä kunnan omistamia yhtiöitä tarvitsemme? Miten hoidamme yhtiöiden taloushallinnon? Niitä asioita ei ratkaista sadassa päivässä, eivätkä ne ratkea sadassa seuraavassakaan. Mutta ne ovat ratkaistavissa, se on meidän mahdollisuutemme.

Sadan päivän aikaisen johtajuuden parasta antia on ollut olla osa Rääkkylää. Se on näkynyt erityisen hyvin töissä hienolla meiningillä; kahvitauoillakin. Se on näkynyt kokouksissa hyvällä ilmapiirillä. Se näkynyt ”s-marketin parkkipaikalla” kuntalaisten kanssa. Tämä on meidän yhteistä työtä.

Asset Publisher

angle-left Siun sote vahvistaa ikäneuvolan toimintaa maakunnassa

Siun sote vahvistaa ikäneuvolan toimintaa maakunnassa

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote panostaa tämän vuoden aikana entistä enemmän ikäneuvolan toimintaan tarjoten ennaltaehkäiseviä palveluja paikan päällä eri kunnissa koko Pohjois-Karjalassa. Ikäneuvolan palveluja on toteutettu aikaisemmin Joensuusta käsin, mutta tämän vuoden alusta alkaen palvelut viedään lähelle ikäihmisiä eri puolille maakuntaa.

Ikäneuvolan palvelut ovat suunnattu yli 65-vuotiaille itsenäisesti kotona asuville henkilöille hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Ikäneuvola ei hoida sairauksia vaan se keskittyy ennaltaehkäisevään toimintaan. Ikäneuvola ohjaa henkilöitä, joilla on riski sairastua elintavoista johtuviin sairauksiin, ja joilla on tahtoa ja motivaatiota muuttaa elintapojaan sekä edistää omaa toimintakykyään.

Ikäneuvolan toiminta sisältää terveystapaamisia ja elintapaohjausta ravitsemukseen, liikkumiseen ja unettomuuden lääkkeettömään hoitoon. Ikäneuvola tarjoaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ryhmiä, joita ovat Intoa elämään -hyvinvointikurssit, uniryhmät ja Finger-tutkimukseen perustuvat aivoterveyden edistämisen ryhmät. Ryhmäläiset saavat asiantuntijoilta tietoa terveyteen liittyvistä asioista ja tekevät pieniä elämäntapamuutoksia ryhmien aikana. Ryhmät toteutetaan eri paikkakunnilla vuorotellen.

  • Jos olet yli 65vuotias ja huomaat, esimerkiksi että ruokahalussasi on muutoksia tai koet muuta tarvetta ravitsemusohjaukseen, ikäneuvolaan kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Ikäneuvolan ammattilaiseen voi olla yhteydessä myös, jos liikkuminen on vähentynyt tai on ongelmia unen kanssa. Ikäneuvolan ammattilaiselta saat tietoa ja ohjausta elintapojen muuttamiseen, kertoo Siun soten geriatrisen keskuksen palveluvastaava Tuula Pitkänen.
  • Maaliskuussa meillä on alkamassa Lieksassa ja Outokummussa uniryhmät. Intoa elämään hyvinvointikurssit alkavat Liperissä ja Enossa, ja lisäksi yksi etäryhmä, johon voi osallistua kotoa tietokoneen välityksellä koko maakunnan alueelta. Seuraava aivoterveyden edistämisen ryhmä alkaa syksyllä Joensuussa. Kannattaa siis seurata Siun soten viestintää ja tarkkailla esimerkiksi terveysasemien ilmoitustauluja. Tarvittaessa voi soittaa suoraan ikäneuvolan, jatkaa Tuula Pitkänen.

Ikäneuvola toteuttaa koko maakunnan alueella omais- ja perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia yli 65-vuotiaille omaishoitajille ja yli 65-vuotiaan omaishoidettavan hoitajalle. Lisäksi ikäneuvolan ammattilaiset pitävät luentoja terveyteen liittyvissä asioissa ja ovat mukana matalan kynnyksen tapahtumissa alueiden eri toimijoiden kanssa.

Lisätietoja ikäneuvolan toiminnasta ja palveluista saa soittamalla oman alueen terveydenhoitajalle virka-aikana.

Keskinen alue (Joensuu, Kontiolahti) p. 013 330 7035, p. 013 330 7631, p. 013 330 7262

Läntinen alue (Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Heinävesi) p. 013 330 6558

Eteläinen alue (Kitee, Ilomantsi, Tohmajärvi, Rääkkylä) p. 013 330 7675

Pohjoinen alue (Lieksa, Nurmes, Juuka) p. 013 330 7899

Asset Publisher

Sivu arviointi ja palaute