Heinäveden, Kontiolahden, Rääkkylän, Tohmajärven, Lieksan, Nurmeksen ja Kiteen asukkaille suunnatun ilmastokyselyn mukaan kuntien ilmastotyö koetaan tärkeäksi. Kunnilta odotetaan ratkaisuja erityisesti uusiutuvan energian edistämiseen, jätteiden käsittelyyn sekä luonnonsuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton luotsaaman Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -hankkeen ilmastokysely oli avoinna maalis-huhtikuussa ja siihen vastasi 359 asukasta hankkeessa mukana olevista kunnista. Kyselyn mukaan valtaosa asukkaista oli huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista. Kunnilta peräänkuulutettiin todellista tahtotilaa ja aktiivista otetta päästöjen vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen. Kuntien odotetaan toimivan ilmastotyön edelläkävijänä sekä esimerkkinä niin yrityksille kuin asukkaille.
Kunnilta toivotaan ratkaisuja erityisesti uusiutuvan energian edistämiseen, jätteiden käsittelyyn sekä luonnonsuojeluun. Toisaalta vastauksissa korostui myös maaseutumaisten kuntien erityispiirteiden sekä kuntien elinvoimaisuuden huomioiminen osana ilmastotyötä.
Tietoisuus kuntien ilmastotyöstä vähäistä
Vaikka hankekunnat ovat mukana Hinku-verkostossa ja sitoutuneet tavoittelemaan 80 %:n päästövähennystä, on kuntalaisten tietoisuus oman kuntansa ilmastotyöstä ja -tavoitteista vähäistä. Valtaosa vastaajista ei tiennyt, onko omalla kotikunnalla ilmastoon tai päästöihin liittyvää tavoitetta, ja vain harva vastaajista koki tuntevansa kuntansa ilmastotavoitteet hyvin.
”Ilmastokyselyn tuloksista on selkeästi havaittavissa asukkaiden epätietoisuus kunnan tekemästä ilmastotyöstä ja sitoumuksista”, rakennustarkastaja Joni Rytkönen toteaa.
Rytkösen mukaan Rääkkylän kunta on esimerkiksi toteuttanut energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä, ottanut käyttöön uusiutuvia energianlähteitä sekä liittynyt HINKU-verkostoon ja KETS-energiatehokkuussopimukseen.
”Lisäksi kunta on osallistunut moniin ilmastotyötä edistäviin hankkeisiin, kuten Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vetämään Päästöt kuriin - tehokkaasti kohti vähähiilisyyttä- hankkeeseen, jossa kehitettiin etätyömahdollisuuksia kunnassa”, Rytkönen mainitsee.
Asukkaat mukaan ilmastotyöhön
Valtaosa vastaajista näki, että asukkaiden näkemykset tulisi ottaa huomioon kunnan ilmastotyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Asukkaat toivovat konkreettisia ilmastotekoja, jotka vaikuttavat heidän arkeensa. Rääkkylässä esiin nousi esimerkiksi toiveet kuntien tarjoamasta neuvonnasta ja ohjauksesta sekä teemaviikkojen ja tapahtumien järjestämisestä. Panostuksia toivotaan myös ilmasto- ja luontokasvatukseen sekä virkistysalueiden ja lähiluonnon säilyttämiseen ja suojeluun.
Nuhteita sai erityisesti kuntien ilmastoviestintä, joka ei ole tavoittanut asukkaita. Kuntien ilmastoviestintään toivotaankin lisäpanostuksia. Kuntalaiset kaipaavat lisää viestintää erityisesti kunnan ja yritysten ilmastotoimista sekä ilmastotavoitteiden edistymisestä.
”Viestintä tekee tehdyn ilmastotyön näkyväksi. Panostaminen ilmastoviestintään on tärkeää, sillä se edistää ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista, innostaa kestäviin valintoihin ja luo perustan tehokkaammille ilmastotoimille”, ilmastokoordinaattori Sanni Penttinen kertoo.
Kyselyn tulokset antoivat tärkeää tietoa Rääkkylän ilmastotyön suunnitteluun.
”Kunnan tekemästä ilmastotyöstä tiedottaminen on tulevaisuudessa otettava paremmin osaksi kunnan viestintää”, Rytkönen toteaa.
Ilmastokyselyn toteutti Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 -hanke. Kysely oli avoinna 18.3.-7.4.2024. Rääkkylästä vastauksia saatiin 11 kappaletta.
Lisätietoja:
ilmastokoordinaattori (Rääkkylä, Tohmajärvi, Kitee) Sanni Penttinen, sanni.penttinen@pohjois-karjala.fi
rakennustarkastaja Joni Rytkönen, joni.rytkonen@raakkyla.fi
