Liikennejärjestelmätyön tausta
Keski-Karjalassa on aiesopimuksiin perustuvaa jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä tehty kohta jo lähes 20 vuoden ajan. Seudullisen, käytännössä Kiteen työssäkäyntialueen, liikennejärjestelmätyön pohjana on alun perin ollut vuonna 2007 valmistunut Keski-Karjalan liikennesuunnitelma, jossa on tunnistettu seudun liikennejärjestelmän kehittämistarpeet sekä erityispiirteet. Alueen liikenneverkkojen kattavuuden on tuolloin todettu olevan pääosin riittävä, ja suurimmiksi kehittämistarpeiksi onkin tunnistettu liikenneverkkojen kuntoon ja hoitoon liittyviä seikkoja. Lisäksi haasteiksi on tunnistettu haja-asutusalueiden liikkumis- ja kuljetusmahdollisuuksien heikkeneminen sekä joukkoliikenteen järjestäminen. Venäjän rajaliikenne Niiralan rajanylityspaikkoineen loi aiemmin voimallisen leiman elinkeinoelämälle ja sen kuljetuksille, minkä vuoksi logistiikan yhteistyön sekä rajaliikenteen kehittäminen nähtiin erityisen tärkeinä ja seudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamisen mahdollisuuksina. Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisessä, varsinkin taajamissa nähtiin paljon potentiaalia ja väestön ikääntymisen vuoksi esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden kehittämistä pidettiin tärkeänä. Liikennesuunnitelman yksi kehittämistoimista oli seudullisen yhteistyön lisääminen, sillä sen nähtiin olevan avain tehokkaaseen resurssien käyttöön huomioiden niin taloudelliset kuin henkilöresurssit. Vaikka Keski-Karjalan seudulla liikennejärjestelmää ja etenkin liikennejärjestelmätyötä on pystytty kehittämään, ovat liikennejärjestelmään liittyvät kehittämistarpeet edelleen pääosin ajankohtaisia – toimintaympäristössä sen sijaan on tapahtunut merkittäviä muutoksia mm. rajan sulkeutumisen vuoksi.
Liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta
Seudullisen liikennejärjestelmätyön toteuttamiseksi seudulle onkin perustettu yhteistyöryhmä, joka koostuu seudun toimijoista. Ryhmään kuuluu tällä hetkellä seudun kuntien, ELY-keskuksen (1.1.2026 alkaen Itä-Suomen Elinvoimakeskuksen), hyvinvointialueen, maakuntaliiton sekä Väyläviraston ja Liikenne- ja viestintävirastoTraficomin edustajia. Kuntien edustajiin kuuluu henkilöitä niin tekniseltä puolelta kuin koulu- ja muiden kunnan järjestämien kuljetusten parista. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti neljä kertaa vuodessa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toiminta-alueen kaikilla seuduilla toimii vastaavat liikennejärjestelmätyöryhmät, jotka tekevät eri teemojen ympärillä myös yhteistyötä. Seudullinen liikennejärjestelmätyö linkittyy myös laajempaan, Itä-Suomen alueen liikennejärjestelmätyöhön, sillä seudullisen liikennejärjestelmätyön puheenjohtajisto osallistuu Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon käsittävällä alueella tehtävään Itä-Suomen liikennejärjestelmätyöhön.
Nykyisin Keski-Karjalan liikennejärjestelmätyötä ohjaavat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne12) lisäksi Itä-Suomen liikennestrategia ja Itä-Suomen liikenneturvallissuunnitelma sekä Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja seudun Viisaan liikkumisen suunnitelma. Taustalla vaikuttavista suunnitelmista ja ohjelmista valitaan seudullisen liikennejärjestelmätyön 4-vuotisille aiesopimuskausille ajankohtaisia teemoja ja tavoitteita, joiden pohjalta määritellään Keski-Karjalan seudulla toteutettavia liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteitä. Keski-Karjalan toimintaympäristössä viime vuosina tapahtuneet isot muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi seudun liikennejärjestelmätyöhön. Esimerkiksi kuluvalla aiesopimuskaudella on liikennejärjestelmätyössä rajaliikenteen kehittämisen sijaan seurattu rajaliikenteen kehittymistä ja pyritty reagoimaan tavaravirtojen ja kuljetusmuotojen muutoksista johtuviin tarpeisiin. Tällaisia tarpeita ovat esimerkiksi väylien ja siltojen kunnon varmistaminen sekä raakapuuterminaalien toteuttaminen. Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut omalta osaltaan myös liikennejärjestelmätyöhön, jossa varautuminen on noussut yhdeksi merkittäväksi teemaksi. Käynnissä olevan aiesopimuskauden (2023-2026) toimenpiteinä ovat
- Viisaan liikkumisen edistäminen
- Yhteistyön toimintamallien kehittäminen henkilökuljetusten suunnittelussa ja kotiin vietävien palveluiden mahdollistamisessa
- Matkailuliikenteen kehittäminen
- Tavaraliikenne ja elinvoimahankkeita tukevat liikenneratkaisut
- Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen
Keski-Karjalan seudullisessa liikennejärjestelmätyössä seurataan valtakunnallisia toimia ja otetaan tarvittaessa kantaa Keski-Karjalan seudun elinvoimaisuuteen vaikuttaviin toimiin ja niiden toteutumiseen. Pääosin seudullisessa liikennejärjestelmätyössä keskitytään kuitenkin edistämään asetettuja tavoitteita niillä keinoilla, joita alueella voidaan itse tehdä tai niihin voidaan vaikuttaa. Keski-Karjalassa liikennejärjestelmätyön keskeisenä ajatuksena on yhteistyö, ja liikennejärjestelmän kehittämistä toteutetaankin esim. tekemällä hankeyhteistyötä sekä jakamalla tietoa hyvistä käytänteistä.
Kuluvalla aiesopimuskaudella (2023-2026) työryhmä on järjestänyt matkailuliikenteen seminaarin, johon kutsuttiin laajasti Keski-Karjalan sekä naapuriseutujen matkailutoimijoita. Viisasta liikkumista on edistetty kaikissa seudun kunnissa toteuttamalla jalankulkua, pyöräliikennettä ja joukkoliikenteen toimintaa edistäviä toimenpiteitä, kuten kehitetty pääpysäkkejä sekä pyöräpysäköintiä. Vesistöihin tukeutuvaa logistiikkaa ja matkailua on kehitetty investoimalla satamiin ja logistiikka-alueisiin. Lisäksi kuntiin on toteutettu yleisille alueille autojen latausmahdollisuuksia. Tehtyihin investointeihin ovat seudun kunnat hakeneet yksin ja yhteistyössä erilaisia valtion avustuksia ja EU-rahoituksia. Parhaillaan seudulla on käynnissä pyörämatkailureitistöjen kehittämiseen keskittyvä yhteishanke, joka käsittää kaikki seudun kunnat ja täydentää omalta osalta laajempaa, jo aiemmin toteutettua Saimaan pyörämatkailukokonaisuutta. Seudun kuntien edustajat osallistuvat liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksiin aktiivisesti, sillä ryhmän jäsenet kokevat liikennetoimijoiden välillä vuosien saatossa tiivistyneen yhteistyön tehokkaaksi ja vaikuttavaksi tavaksi kehittää liikennejärjestelmää. Työryhmän osaamista voi hyödyntää myös päivittäisessä työssä, sillä eri organisaatioiden edustajiin on helppo olla yhteydessä, kun ihmiset ovat tulleet tutuiksi liikennejärjestelmätyön kautta.
Linkkejä suunnitelmiin ja ohjelmiin, joihin seudullinen liikennejärjestelmätyö pohjautuu: