Ehkäisevä päihdetyö
Päihteiden käyttö voi aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä riippuvuutta. Myös raha- ja digipelaamisella voi olla negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään vähentämään päihteiden käytöstä sekä raha- ja digipelaamisesta aiheutuvien riskien ja haittojen syntymistä. Näille sivuille on koottu tietoa eri päihteistä, linkkejä itsenäisesti tehtäviin testeihin ja tietoa siitä, mihin voi olla yhteydessä, jos oma tai läheisen päihteiden käyttö mietityttää.
Alkoholi
Alkoholi on Suomessa eniten käytetty päihde. Alkoholin käyttö linkittyy kulttuurissamme sosiaalisiin tilanteisiin, kuten erilaisiin juhliin ja rentoutumiseen ystävien kanssa. Kyseessä on kuitenkin keskushermostoa lamaava päihde, joka voi aiheuttaa sekä fyysistä että psyykkistä riippuvuutta. Alkoholin käytölle onkin asetettu riskirajat, jotka ovat erilaisia työikäisille ja ikääntyneille.
Ikääntyessä kehossamme tapahtuu muutoksia, joiden takia alkoholin käyttöön tulee kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi arkeen on voinut tulla uusia lääkityksiä, joiden kanssa alkoholi ei sovi.
Alaikäisten alkoholinkäyttö ei ole koskaan turvallista, koska alkoholi vaikuttaa nuoreen voimakkaammin kuin aikuiseen. Mitä myöhemmin alkoholin käytön aloittaa, sitä pienempi on riski alkoholiongelmien kehittymiselle aikuisena.
Jokaisen meistä on hyvä pysähtyä ajoittain miettimään omaa alkoholin käyttöä, vaikka käyttö ei olisikaan ongelmallista.
Lisätietoa alkoholista (EHYT ry)
Lisätietoa alkoholin riskirajoista (Päihdelinkki.fi)
Testit:
Alkoholin käytön riskit (AUDIT) (Päihdelinkki.fi)
Yli 65-vuotiaan alkoholimittari (Päihdelinkki.fi)
Nuorten päihdemittari ADSUME (Nuortenlinkki.fi)
Huumeet
Huumeilla tarkoitetaan laittomia päihtymiseen tarkoitettuja aineita. Huumausaineiden haitat voivat olla terveydellisiä, taloudellisia tai sosiaalisia. Huumeet voivat myös aiheuttaa psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista riippuvuutta, jonka riski vaihtelee aineittain.
Kannabis on yleisimmin kokeiltu ja käytetty huumausaine. Sen vaikutukset ovat yksilöllisiä ja ne vaihtelevat käyttötavan mukaan. Kannabiksen käyttö voi lisätä hengitysteiden sairauksien riskiä sekä altistaa ahdistus-, pelko- ja paniikkioireilulle. Käyttöön liittyy myös kohonnut psykoosioireiden riski.
Nuorena aloitettu kannabiksen käyttö voi muuttaa aivojen rakennetta ja hermostoa pysyvästi.
Lisätietoa kannabiksesta (Päihdelinkki.fi)
Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan lääkkeiden tietoista käyttöä muuhun tarkoitukseen tai eri pitoisuuksina kuin mihin lääke on määrätty. Lääkkeiden väärinkäyttöä on myös reseptilääkkeiden käyttö ilman lääkärin määräystä. Yleisimmin väärinkäyttöä on rauhoittavien lääkkeiden, unilääkkeiden tai vahvojen kipulääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö. Väärinkäyttöä on myös päihtymystilan hakeminen käyttämällä lääkkeitä yhdessä muiden lääkkeiden tai alkoholin kanssa. Lisätietoa lääkkeiden väärinkäytöstä (THL)
Päihteiden samanaikaisella käytöllä (yhteiskäyttö) tarkoitetaan useamman kuin yhden päihdyttävän aineen käyttämistä samanaikaisesti. Yhteiskäyttöä on esimerkiksi alkoholin ja lääkkeiden tai alkoholin ja huumeiden samanaikainen käyttö. Yhteiskäytön seurauksia voi olla vaikea ennustaa, koska eri päihteiden yhteisvaikutukset vaihtelevat tilanteittain. Yhteiskäyttö voi olla myös tahatonta esimerkiksi tilanteessa, jossa alkoholi ei ole vielä ehtinyt poistua elimistöstä ennen unilääkkeen tai vahvan kipulääkkeen ottamista.
Muuntohuumeet ovat uusia psykoaktiivisia ja päihdyttäviä aineita, jotka muistuttavat perinteisiä huumeita. Kyseessä ei ole yhtenäinen aineryhmä, vaan niihin kuuluu lukuisia eri aineita, esimerkiksi synteettisiä kannabinoideja, opioideja ja katinoneja. Perinteisistä huumausaineista poiketen muuntohuumeita ei ole luokiteltu huumausainelaissa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että aineet ovat täysin uusia tai niiden päihdyttävä vaikutus on vasta havaittu.
Muuntohuumeet voivat olla erittäin vaarallisia, eikä niiden vaikutuksista ole saatavilla luotettavaa tietoa. Aineiden käyttöannokset ovat usein hyvin pieniä eikä käytettävän aineen tarkasta sisällöstä, pitoisuudesta tai puhtaudesta voi olla varma. Muuntohuumeet voivat esimerkiksi sisältää myrkyllisten aineiden jäämiä ja niitä voidaan myös myydä täysin toisena tuotteena, jolloin aineen käyttö voi johtaa tahattomasti hengenvaarallisiin tilanteisiin. Lue lisää muuntohuumeista (THL)
Imppaamisella tarkoitetaan erilaisten aineiden haistelua ja hengittämistä päihtymistarkoituksessa. Imppaamisen vaikutukset ovat verrattavissa huumausaineisiin. Impattavia aineita löytyy esimerkiksi liimoista ja puhdistusaineista. Myös ilokaasu kuuluu impattaviin aineisiin. Lisätietoa imppaamisesta (Päihdelinkki.fi)
Testit:
CAST-kannabistesti (Päihdelinkki.fi)
DUDIT-huumeiden käytön riskit -testi (Päihdelinkki.fi)
Tupakka- ja nikotiinituotteet
Tupakka
Tupakointi aloitetaan useimmiten aikuistumisen kynnyksellä ja siihen on vaikuttamassa kotoa tai kaveripiiristä saatu esimerkki. Tupakointi liittyy päivittäisiin rutiineihin ja sosiaalisiin tilanteisiin.
Tupakointi on suurin yksittäinen terveysriski. Se kuormittaa koko elimistöä, lisää riskiä sairastua erilaisiin kansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpäsairauksiin, ja lyhentää tupakoijan elämää kahdeksalla vuodella. Lisäksi tupakan sisältämä nikotiini aiheuttaa riippuvuutta ja sen poistuminen elimistöstä vieroitusoireita.
Passiivinen tupakointi aiheuttaa terveyshaittoja lapsille, tupakoimattomille nuorille sekä aikuisille ja lemmikkieläimille. Tupakan savu sisältää terveydelle haitallisia kemikaaleja, jotka lisäävät riskiä sairastua merkittäviin kansansairauksiin. Useimmat kemikaalit ovat peräisin tupakkakasvista ja tupakan viljelyyn käytetyistä lannoitteista ja torjunta-aineista.
Lisätietoa tupakasta (Päihdelinkki.fi)
Lisätietoa passiivisesta tupakoinnista (Hengitysliitto.fi)
Testi:
Tupakkariippuvuustesti (Päihdelinkki.fi)
Nuuska ja nikotiinipussit
Nuuska valmistetaan jauhetusta tupakasta, johon on lisätty säilöntä- ja makuaineita ja muita lisäaineita. Nikotiinipussit ovat nuuskan tavoin käytettäviä ja nuuskaa ulkoisesti muistuttavia tuotteita, mutta ne eivät sisällä tupakkaa. Molemmissa tuotteissa vaikuttavana aineena on terveydelle haitallinen nikotiini.
Nuuskaa ja nikotiinipusseja pidetään virheellisesti tupakointia vaarattomampana tuotteena. Niiden käyttö ei ole suun terveydelle hyväksi, ja ne lisäävät riskiä sairastua eri syöpäsairauksiin. Nikotiinin ei ole todettu parantavan urheilijan suorituskykyä. Käytön aiheuttama rentouttava tunne ja keskittymiskyvyn parantuminen selittyvät sillä, että uusi nikotiiniannos lievittää nikotiinin puutteesta johtuvia vieroitusoireita.
Markkinoilla olevat nikotiinipussit eivät sovellu nikotiinikorvaushoitotuotteeksi, koska ne sisältävät huomattavasti enemmän nikotiinia kuin lääkelain alaiset apteekista ja kaupoista ostettavat nikotiinikorvaushoitotuotteet.
Nuuskaa ei saa ostaa Suomesta ja sen myynti on kielletty koko EU:n alueella lukuun ottamatta Ruotsia.
Lisätietoa nuuskasta ja nikotiinipusseista (Päihdelinkki.fi)
Testi:
Sähkösavukkeet
Sähkösavukkeita eli sähkötupakkaa koskevat pääsääntöisesti samat säädökset kuin savukkeitakin. Niitä ei saa myydä tai luovuttaa alle 18-vuotiaille, eikä alaikäinen saa pitää sähkösavukkeita hallussaan. Sähkösavuke eroaa muista nikotiinituotteista siinä, että se on akkukäyttöinen. Akulla laitteen säiliössä olevaa nestettä kuumennetaan hengitettäväksi höyryksi.
Aiemmin sähkösavuketta suosivat nuoret aikuiset miehet, mutta nyttemmin tuotteesta on tullut lasten ja nuorten keskuudessa ilmiö, johon on jouduttu puuttumaan eri tavoin koulun ja vanhempien toimesta. Lasten ja nuorten suosiossa ovat erityisesti kertakäyttöiset sähkösavukkeet, ”vapet”.
Tupakkayhtiöt ovat lisänneet sähkösavukkeiden houkuttelevuutta valmistamalla mitä erilaisempia laitteita ja makunesteitä. Laitteet voivat näyttää hyvin arkisilta tuotteilta kuten kynältä. On tärkeää, että lasten ja nuorten huoltajat ovat kiinnostuneita ja tietoisia lastensa arjessa tapahtuvista asioista ja ottavat esille tarpeen tullen tuttujenkin esineiden käyttötarkoituksen.
Sähkösavukkeiden käytön terveysvaikutusten arviointi on ongelmallista. Sen pitkäaikaisia haittavaikutuksia ei tunneta riittävästi. Tiedetään kuitenkin, että käyttäjillä esiintyy erilaisia keuhko-oireita ja nikotiinin aiheuttamia sairauksia. Sähkösavuketta ei suositella nikotiinituotteen käytöstä aiheutuvien vieroitusoireiden hoitoon.
Lisätietoa sähkösavukkeista (Päihdeklinikka)
Lisätietoa sähkösavukkeiden terveyshaitoista (Terveyskirjasto.fi)
Sikarit
Sikarit ja pikkusikarit ovat tupakkakasvin lehdistä käärittyjä tupakkatuotteita. Ne aiheuttavat savukkeita voimakkaampaa riippuvuutta, koska ne sisältävät enemmän nikotiinia.
Sikaria polttavan on hyvä muistaa, ettei poskisauhuttelu ole vaaratonta. Sikarin sisältämät myrkylliset aineet imeytyvät elimistöön suoraan suun limakalvolta. Sikarin sauhuttajalla on riski sairastua hengityselinten ja suuontelon syöpään.
Nikotiiniriippuvuus
Tupakka- ja nikotiinituotteet eivät ole normaaleja kulutushyödykkeitä, eikä niille ole olemassa minkäänlaisia käytön turvarajoja. Kaikilla tupakka- ja nikotiinituotteilla on omat haittansa. Savukkeiden, nuuskan ja muiden nikotiinituotteiden sisältämä nikotiini on tärkein riippuvuutta ylläpitävä aine ja se aiheuttaa vieroitusoireita sekä ylläpitää niitä. Myös sähkösavukkeissa käytetään nikotiinia sisältävää nestettä. Riippuvuuden kehittyminen on yksilöllistä. Perinnölliset tekijät yhdessä ympäristötekijöiden kanssa vaikuttavat nikotiiniriippuvuuden syntyyn.
Tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettaminen kannattaa aina. Mitä aiemmin lopettaa, sitä enemmän saavuttaa terveyshyötyjä. Joillekin lopettaminen on helppoa, mutta useimmat tarvitsevat siihen tukea.
Tietoa nikotiinista ja nikotiiniriippuvuudesta (THL)
Apua ja tukea tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen:
Tupakoinnin lopettaminen (THL)
Neuvontaa ja ohjausta nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen (Hengitysliitto.fi)
Apua ja tukea tupakoinnin lopettamiseen (28paivaailman.fi) Erovirasto-app (Fressis.fi)
Raha- ja digipelaaminen
Rahapelien pelaamisen ikäraja on 18 vuotta. Suurin osa suomalaisista pelaa rahapelejä maltillisesti, mutta osalle siitä voi aiheutua erilaisia haittoja. Pahimmillaan runsas rahapelaaminen voi johtaa ongelmalliseen pelaamiseen tai rahapeliriippuvuuteen. Riskitason rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja ja se edeltää usein varsinaisen rahapeliongelman kehittymistä. Riskipelaamiseksi katsotaan, kun pelaamista on usein ja pelataan useita erilaisia rahapelejä. Lisäksi suurentunut riski on myös, mikäli pelaaja pelaa useampaa korkean riskin rahapeliä (esim. urheiluvedonlyönti, kasinopelit ja nettipokeri).
Digipelaaminen on viihteellistä pelaamista digitaalisella laitteella, kuten tietokoneella, pelikonsolilla, mobiililaitteella tai älypuhelimella. Digipelaaminen on suosittu harrastus eri ikäryhmissä, ja pelaamiseen liittyy myös paljon iloa ja hyötyjä. Digipelaamisen ongelmallisuutta pohdittaessa tärkeäksi nousee pelaajan oma henkilökohtainen kokemus tilanteesta. Jatkuvat pelihaitat kertovat pelaajan vaikeudesta hallita pelaamistaan. Tällöin voidaan puhua ongelmallisesta pelaamisesta. Siinä on myös kyse pelaamisen ja ongelmien kytkeytymisestä yhteen. Keskeistä ovat pelaamisen haitalliset seuraukset mm. hyvinvointiin, terveyteen, arjen sujumiseen, talouteen tai ihmissuhteisiin, kuten parisuhteeseen.
Lisätietoa rahapelaamisesta (ehyt.fi)
Lisätietoa digipelaamisesta (peluuri.fi)
Testit: